maanantai 19. tammikuuta 2015

Kuopiooon.

Lauvantai 17 päivä tammikuuta tänään pitäis mennä aikaste nukkumaan ,koska aamulla on lähtö Kuopioon tädin synttäreille,90v tosi kunnioitettava ikä,josta moni voi vain haaveilla.Niinpä niin,sitähän tuli kukuttua puolille öitä ja muutenkin sitten kovin pätkittäistäunta ja heräsin neljän jälkee aamuyöstä,no emäntä oli jo herännyt ja kahvee oli jo tulossa.Siinä vähän aamupala ja peseytymistä,sekä koneella käyntiä ja kello olikin jo puoli seitsemän.Nokka kohti Kuopiota nolla kelissä,eikä kovin pitkään tarvinnut ajaa,kun jo tuntui että on parasta käydä vähän ulkona ottamassa happee.On se kumma miten on vaikeeta ajaa pitenpää matkaa ,vähän väliä tuntuu väsy painavan ja tuntuu,että pitäis jotain olla suussa (namia) ja juomista.Loppuun neljätuntia siinä aikaa meni,kunnes saavuimme Kuopioon,on se muuten ahdas ja sekaisen oloinen kaupunki,ainaskin siltä tuntui,kun vähän aikaa keskustassa pyöri ja etsi kukkakauppaa,no löytyihän se lopulta.Sitten ajoimme Puijolle ottamaan muutaman kuvan.




Sitten etsimään juhlapaikkaa Tätilää,olin jo edellisenä päivänä tutkaillut tietokoneelta ennakkoon ,missä Tätilä sijaitsee,joten löysimmä perille jouhevasti.

Viehättä vanha punainen hirsirakennus jossa toimii paikallinen asukas yhdistys ja jota voi vuokrata erillaisiin juhla ynnä muihin tarpeisiin.

Juhla oli lämminhenkinen ja oli mukava havaita päivän sankarin ikään nähden hyvä kunto  ja että hänellä oli sama vanha nauravainen pilke silmäkulmassa.Myöskin oli hienoa tavata serkut pitkästä aikaa ja huomata,että juttu luisti kuin ennenvanhaan.Tarjoilut oli oikein mahtavat,kiitos siitä vatsa tuli enenmän kuin täyteen.Tosi hyvää ruokaa,monen laista ja maistuvaa ja tietenkin kakkukahveet päälle.



Päivän yllätys numerona päivän sankarille ja meille muillekkin oli Haitaristi pappa,joka soitti ja lauloikin vallan mallikkaasti,myöskin yhteislaulua viriteltiin,joskin minä pidin suuni supussa,koska ei tuo laulu puoli ole parasta A-luokkaa.



Vaan kaikki loppuu aikanaan,päivä rupesi iltaa kohden painumaan ja oli edessä pitkä ja pimeä taival,joten oli aika lähteä kohti Oulua.
Keli oli kohtuullinen talvikeli,mutta vauhtia ei kovin voinut pitää ja liikenne oli aika vilkas,niinpä aikaa meni neljätuntia matkaan ja kotona outteli meitin blondi rakas kisuli,oli kerrankin saanut levätä rauhassa kokopäivän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti